Tilannearvio
Lisäonnettomuuksien
ehkäisy
Ensiarvio
Hätäensiapu
Hätäilmoitus
Elvytys
Muu
ensiapu
Potilaan
haastattelu
Potilaan
kohtaamisesta
Raportointi
Yleistä
|
ONNETTOMUUSPAIKAN
TILANNEARVIO
Onnettomuustilanteessa on tärkeää tehdä
tilannearvio, estää lisäonnettomuudet, antaa henkeä
pelastava hätäensiapu, tehdä hätäilmoitus ja
antaa muu ensiapu. Muista muun liikenteen varoittaminen!
TILANNEARVIO
Arvioi lisävaarat, autettavien tila, ensiavun kiireellisyys,
auttajien lukumäärä, käytettävissä
olevat ensiapuvälineet sekä matka hoitoon. Tilanteessa tarvitaan
johtaja. Johtovastuu lankeaa sille henkilölle, jolla on eniten ensiapuosaamista.
Hän ohjaa muut auttajat tehtäviinsä ja "pitää
langat hyppysissään" koko ajan. Toimi ripeästi, silti
hosumatta.
Selvitä, onko
uhri hereillä tai
heräteltävissä, onko hän tajuton, hengittääkö
hän ja tuntuuko häneltä pulssi.
Takaisin
alkuun
Kuva:
Avun saapuessa maallikkoelvytystä ei ole aloitettu, Kohteessa
pitää aloittaa peruselvytys aina mahdollisimman aikaisin. (Suomen
Elvytysneuvosto. 2001. PPE-D.)
LISÄONNETTOMUUKSIEN
EHKÄISY
Lisäonnettomuuksien ehkäisyssä on muistettava
auttajan oma turvallisuus: minusta on hyötyä vain, ellen itse
aiheuta itselleni lisävaaraa. Varoita muuta liikennettä hätävilkuin
ja varoituskolmioin. Huomioi, mihin laitat moottoripyörän niin,
ettei se vaaranna muuta liikennettä, vaan varoittaa tilanteeseen
tulevia hiljentämään vauhtia. Uhrit siirretään
turvaan tien sivuun. Muista palovaaran riski!
Lisävivahteen
motoristille liikenneonnettomuustilanteen auttajana tuo se, miten ja mihin
asettaa pyöränsä onnettomuuspaikalla. Moottoripyörän
mukana ei myöskään ole mahdollista pitää mukana
samankokoista ensiapulaukkua, joka mahtuu autoon. Vammojen tukemisessa
motoristi voi hyödyntää mm. ajopuvussa olevia kovikkeita.
Takaisin alkuun
ENSIARVIO
Yhden minuutin kestoiseen ensiarvioon kuuluu seuraavien
asioiden selvittely: uhrin hengitysteiden aukiolo, hengitys, verenkierto,
tajunnan taso ja näkyvät vammalöydökset. Ensiarviolla
siis selvitetään peruselintoimintojen häiriöt ja hätäensiavun
tarve. Käytä ensiarvioon ABCDE-menetelmää:
Hengitystie
ja kaularanka (airway = A)
Varmista hengitysteiden
aukiolo
Hengitys (breathing
= B)
Kuuntele ja tunnustele
ilman virtausta suun ja nenän läheltä
Verenkierto (circulation
= C)
Tarkista pulssi
ranteesta. Normaalin verenkierron merkkinä tunnet voimakkaan, rauhallisen
ja tasaisen rannepulssin, myös käden iho on lämmin
Tajunnan taso (disability
= D) Normaalin tajunnan merkkinä on se, että potilas on hereillä
ja vastaa kysymyksiin järkevästi. Lisäksi hän pystyy
liikuttamaan kaikkia raajojaan pyydettäessä.
Näkyvät
vammalöydökset (exposure = E)
Selvitä
vammamekanismi eli liike-energia ja trauman laatu eli onko kyseessä
tylppä, lävistävä vai leikkaava trauma. Vammamekanismi
on tärkeämpi kuin potilaan tila.
Hätätilapotilas vaatii jatkuvaa seurantaa, sillä
hänen tilansa voi muuttua äkillisesti.
Takaisin alkuun
HÄTÄENSIAPU
 Hätäensiapu koostuu hengityksen varmistamisesta,
verenvuotojen tyrehdyttämisestä ja sokin estämisestä.
Varmista uhrin hengitys avaamalla hengitystiet, käännä
tajuttomat kylkiasentoon ja elvytä tarvittaessa. Jos tajuissaan olevalla
henkilöllä on hengitysvaikeuksia, aseta hänet puoli-istuvaan
asentoon. Verenvuodot tyrehdytetään sekä sokki estetään
seuraavasti: vuotava kohta kohoasentoon, paina vuotokohtaa, tarvittaessa
laita paineside. Vuotava potilas makuuasentoon ja jalat koholle, käytä
apuna vaikka laukkua, kiviä tai mitä tahansa myttyä, mitä
maastosta löydät. Pidä potilas lämpimänä,
myös alapuolelta. Lämmin peitto päällä ei auta,
jos alla on jääkylmä asfaltti!
Tärkeä taito on osata ottaa kypärä
pois uhrin päästä siten, ettei aiheuta lisävammoja.
Siksi kurssilla harjoitellaan kypärän ottamista pois päästä.
Näin opitaan myös, miten erilaiset lukitusmekanismit avataan.
On eri juttu avata omaa tuttua kypärää omasta päästä,
kuin ottaa vierasta kypärää onnettomuuden uhrin päästä
pois.
Takaisin alkuun
HÄTÄILMOITUS
Tee hätäilmoitus numeroon 112 Euroopassa. Kännykkään
ei tarvitse pin-koodia, riittää että virta on päällä,
joten voit soittaa vaikka ventovieraan puhelimesta. Mieti kuitenkin jokunen
sekunti ennen soittoa, mitä sanot. Eli kerro RAUHALLISESTI mitä
on tapahtunut, onko ihmisiä vaarassa, kuvaile tarkka tapahtumapaikka
(tiedätkö missä ajat, kiinnitätkö huomiota tienviittoihin?)
ja kerro loukkaantuneiden lukumäärä. Vastaa hätäkeskuksen
kysymyksiin sekä noudata saamiasi ohjeita. Hätäkeskus saattaa
haluta keskustella potilaan kanssa.
Pidä puhelinlinja auki, kunnes hätäkeskus
antaa sinulle luvan sulkea puhelimen. älä soita tällä
puhelimella mihinkään, ennen kuin ambulanssi on tullut paikalle,
koska mikäli hätäkeskus tai ambulanssi haluaa joitakin
lisätietoja matkalla onnettomuuspaikalle, he soittavat siihen puhelimeen,
josta hätäilmoitus tuli.
Pidä huolta siitä, että kulkureitti onnettomuuskohteeseen
on avoin ja huolehdi paikalle opastus. Jos uhrin tila muuttuu olennaisesti,
soita hätäkeskukseen uudelleen. Yritä koota kaikki liikkuvat
potilaat yhteen paikkaan.
Takaisin alkuun
ELVYTYS
Yksi ensiapukurssilla opeteltavista taidoista on elvytys,
jota harjoitellaan Anne-nuken avulla.
- Kun henkilö menettää äkillisesti
tajuntansa tai näyttää elottomalta, selvitä heti,
onko hän herätettävissä puhuttelemalla ja ravistelemalla.
- Jos hän ei herää eikä reagoi käsittelyyn,
huuda apua ja pyydä joku paikalla olevista tekemään hätäilmoitus
hätänumeroon 112. Jos olet yksin, tee hätäilmoitus
itse. Noudata hätäkeskuksen ohjeita.
- Avaa hengitystiet ja tarkista hengitys: Kohota toisen
käden kahdella sormella leuan kärkeä ylöspäin
ja taivuta päätä taaksepäin toisella kädellä
otsaa painaen. Katso liikkuuko rintakehä, kuuluuko normaali hengityksen
ääni tai tuntuuko poskellasi ilman virtaus.
Jos hengitys ei ole normaalia:
- Aloita paineluelvytys. Aseta toisen käden kämmenen
tyvi keskelle rintalastaa ja toinen käsi sen päälle.
Painele 30 kertaa käsivarret suorina rintalastaa mäntämäisellä
liikkeellä painelutaajuudella 100 kertaa minuutissa. Anna rintakehän
painua noin 4-5 cm.
- Jatka puhalluselvytyksellä. Avaa hengitystiet
uudestaan. Kohota toisen käden kahdella sormella leuan kärkeä
ylöspäin ja taivuta päätä taaksepäin toisella
kädellä otsaa painaen. Sulje sieraimet peukalolla ja etusormella.
Paina huulesi tiiviisti henkilön suulle ja puhalla 2 kertaa ilmaa
keuhkoihin, seuraa samalla rintakehän liikkumista.
-
Jatka painelu-puhalluselvytystä vuorottelemalla rytmiä 30
painelua, 2 puhallusta kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle,
hengitys palautuu tai et enää jaksa elvyttää.
Takaisin alkuun
MUU ENSIAPU
Vasta kaiken edellä mainitun jälkeen tuetaan murtumat, sidotaan
haavat ja annetaan muuta oireenmukaista ensiapua. Muista myös rauhoitella
uhreja. Auttaja saattaa niin ikään olla henkisen tuen tarpeessa.
Takaisin alkuun
POTILAAN HAASTATTELU
Haastattele potilasta kysymällä häneltä seuraavia
asioita: muistaako hän tapahtuman, tuntuuko kipua ja missä
kipu on, onko hengittäminen vaikeata, onko rintakehällä
paineluarkuutta sekä mikä on tämänhetkinen pahin
vaiva. Kysy potilaalta, montako henkilöä hänen seurueessaan
oli. Tarkista ovatko he kaikki paikalla.
Takaisin alkuun
POTILAAN
KOHTAAMISESTA
Onnettomuustilanne on useimmiten pelottava ja jännittävä.
Muista auttajana kuitenkin rauhallinen ja asiallinen käyttäytyminen.
Puhu asiasi / kerro ohjeet selkeästi ja ymmärrettävästi,
muista aina kertoa mitä ja minkä takia teet potilaalle jotakin.
Huomioi myös muut tilanteessa olijat, esim. omaiset. Auttaja ei
ole poliisi, eikä provosoija. älä arvioi, kenen syy onnettomuus
on. Kun potilas kysyy, kerro aina totuus vammoista. Tehtäväsi
ei ole kuitenkaan alkaa oma-aloitteisesti raportoida potilaalle tämän
tai muiden uhrien vammoja.
Takaisin alkuun
RAPORTOINTI
Kun ambulanssi saapuu paikalle, kerro havaintosi sekä mitä
olet tehnyt. Ilmaise asiasi täsmällisesti. Ainakin seuraavat
asiat on tärkeää raportoida: vammautuneiden lukumäärä,
vammautuneiden pahin vamma tai peruselintoiminnan häiriö sekä
tehdyt toimenpiteet. Kerro myös paikallesaapumisesi tarkka kellonaika.
Takaisin alkuun
YLEISTÄ
Apuna käytetään kaikkia läsnäolijoita:
yksi voi hälyttää apua, toinen elvyttää, kolmas
varoittaa liikennettä jne. Monipotilastilanteessa potilaat jaetaan
vammojen perusteella ryhmiin, jolloin kiireellisintä apua tarvitsevat
pääsevät ensimmäisenä hoitoon. Jotta paikalla
olevat henkilöt voivat auttaa parhaansa mukaan, opetetaan ensiapukurssilla
myös auttamisen neuvomista. Onnettomuustilanteessa tarvitaan tilanteelle
johtaja, joka opastaa selkeillä ohjeilla auttajia. Näin tilanne
pysyy hallinnassa, ja jokainen auttaja voi keskittyä omaan tehtäväänsä.
| Kirjoittaja toimii Helsingin kaupungin kotihoidossa terveydenhoitajana.
Ensiapuharrastus 1980-luvulta alkaen johti terveydenhuoltoalan opintoihin.
Artikkeli pohjautuu alkujaan Grani Mp:lle pidettyyn ensiapukoulutukseen,
jonka suunnittelin motoristien toiveiden pohjalta. Oma
moottoripyöräharrastus, nyt jo vähemmälle jäänyt, piti yllä kipinää
ensiavun osaamisen tärkeydestä. Myöhemmin tiivistettyä ensiapukoulutusta
jatkettiin MP69:n Motoristi Survival -kursseilla Tampereen poliisikoululla
yhtenä valinnaisaiheena. 
|
Lain mukaan jokaisella on auttamisvelvollisuus onnettomuustilanteissa.
Auttamiskynnystä madaltaa tieto omasta osaamisesta. Siksi ensiapukursseille
hakeutuminen kannattaa. Tietää, mitä ja miten voi auttaa,
sekä tietää myös, mitä ei pidä tehdä.
Kursseilla harjoitellaan taitoja käytännössä, eli
kurssilaiset esim. harjoittelevat tajuttoman kääntämistä
kylkiasentoon toisillansa.
Onnettomuuspaikalla auttaja voi kokea, ettei voi itse
tehdä paljoakaan. Ambulanssihenkilöstöä kuitenkin
auttaa suuresti se, että auttajat voivat kertoa havainnoistaan,
potilaiden tilasta, löydetyistä vammoista ja tilan kehittymisestä
sillä välin, kun odotellaan lisäapua. Ensiaputaidot oppii
kurssilla ja taitoja voi ylläpitää oman paikkakunnan
ensiapuryhmässä.
Sirkka Kivelä
sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, ensiavun ja terveystiedon kouluttaja
Valokuvat Moottoripyöräkerho
69 r.y.:n järjestämiltä Motoristi Survival
-kursseilta.
|
