|
Takkuileeko vanhusten kotihoito
kunnassasi?
Vanhusten kotihoidon kattavuus on maassamme
yllättäen heikentynyt 2000-luvulla, vaikka hoitoon
kehitellään jatkuvasti uusia apuvälineitä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tilanne on kehittynyt
täysin päinvastaiseen suuntaan kuin mihin vuosikausien
ajan on pyritty. Vanhuksia päätyy laitoshoitoon
muun muassa siksi, että heidän ongelmiinsa tartutaan
liian myöhään. Syy on asenteissa. Vanhuksille
tarjotaan kotipalveluita liian myöhään eli
vasta siinä vaiheessa, kun he jo ovat sairaita.
Millainen edellä mainittu kehitys on ollut kotikunnassasi?
Valtaosa yli 65-vuotiaista asuu kotonaan
ilman minkäänlaista ulkopuolista apua. Onko kotikunnassasi
todella tavoitteena, että koti myös säilyy
ikäihmisten asuinpaikkana mahdollisimman pitkään,
sillä laitoshoito maksaa. Valtakunnallinen tavoite on
saada kattavan kotihoidon piiriin 13 -14 prosenttia yli 75-vuotiaista
suomalaisista vuoteen 2012 mennessä. Miltä tämän
tavoitteen saavuttaminen näyttää kotikunnassasi?
Vanhusten elämää voidaan
helpottaa liikennejärjestelyillä, kuljetuspalveluilla,
hisseillä ja liikuntapalveluilla. Lisäksi heille
pitäisi tarjota henkistä ja fyysistä toimintaa,
pelkät perinteiset kotipalvelut eivät riitä
torjumaan yksinäisyyttä ja masennusta.
Ottavatko liikennejärjestelyt huomioon myös hitaammin
liikkuvat vanhukset vai toteutetaanko järjestelyt pelkästään
autoilijoiden ehdoilla?
Vanhusten kotipalveluiden takkuilua on
perusteltu usein säästöpaineilla. Onko kotikuntasi
karsinut kotipalveluitaan aivan viime aikoina?
Saattaa olla, että kotihoidosta on jouduttu siirtämään
määrärahoja laitoshoidon aiheuttamien kustannusten
kattamiseen. Näin ei saisi tapahtua, sillä laiminlyöty
kotisairaanhoito lisää edelleen laitoshoidon tarvetta.
Suomesta puuttuvat seniorien neuvontapalvelut, joiden
avulla vanhusten sairastumista ja masentumista voitaisiin
ehkäistä jo ennakkoon. Jokaisessa kunnassa pitäisi
olla vanhusneuvosto ja miksei myös seniorikeskus.
Arkkipiispa Kari Mäkinen on huolissaan yhteiskunnan
eriarvoistumisesta.
TV1:n Ykkösaamussa vierailleen arkkipiispan mielestä
kirkon tehtävä on nostaa esille epäkohtia,
jotka vaikuttavat ihmisten elämään. Ongelmien
yhteiskunnalliset ratkaisut Mäkinen jättää
poliitikoille.
Vaikka absoluuttinen määrä köyhiksi luettavien
osalta on viime vuosina vähän vähentynyt köyhyys
syvenee, arvioi arkkipiispa.
-Ja meillä on entistä suurempi sellaisten ihmisten
joukko, jotka ovat pudonneet pois yhteiskunnan suuren ememmistön
elämäntavasta ja joutuneet sen ulkopuolelle. He
kokevat siitä häpeää ulkopuolisuutta ja
osattomuutta sekä kysyvät sitä, että kelpaanko
minä, olenko minä ihmisenä, kansalaisena, enää
kelvollinen.
Arkkipiispan mielestä tätä kysymystä
on pidettävä koko ajan esillä.
LÄHDE: YLE Uutiset
|